Mika Ojala: Vuodesta 2018 tähän päivään – jälleen finaalissa vastassa HJK

Interillä on edessä valtavien panosten ottelu tänään lauantai-iltana, kun se kohtaa Suomen Cupin finaalissa HJK:n. Vuoden 2026 Cup-mestaruus ratkotaan klo 18.00 alkavassa ottelussa Tammelan Stadionilla. Joukkueet ovat kohdanneet toisensa finaalissa kolmesti aikaisemmin. Vuosina 2014 ja 2020 HJK vei voiton loppuottelusta, Inter puolestaan juhli edellistä mestaruuttaan vuonna 2018 HJK:n kotistadionilla. Inter-legenda ja nykyinen B-junioreiden päävalmentaja Mika Ojala palaa tämän vuoden finaalin alla vuoden 2018 finaalipäivään ja mestaruustunnelmiin:

Vuoden 2018 Suomen Cupin finaaliin lähtökohdat olivat haastavat. Kausi oli ollut meille vaikea. Emme olleet saaneet tarpeeksi pisteitä liigassa ja olimme pelillisesti hankalassa tilanteessa. Suomen Cupin kautta meillä oli kuitenkin mahdollisuus vielä pelastaa kausi. Vastus oli kaikkein kovin mahdollinen: HJK heidän kotikentällään Helsingissä.

Asetelmat olivat aika selvät. HJK oli valtava mestarisuosikki ja me iso altavastaaja. Meidän joukkueessamme oli kuitenkin koko ajan vahva usko siihen, että pystyisimme voittamaan HJK yhdessä pelissä. Olimme varmasti niitä harvoja, jotka siihen uskoivat.

Edellisen päivän valmistavista harjoituksista on jäänyt mieleen yksi erityinen asia. Treenien jälkeen puutuimme pelaajien kanssa pelisuunnitelmaan. Koimme, ettei se, mitä olimme harjoitelleet, antaisi meille parasta mahdollista mahdollisuutta voittaa. En muista, että olisimme koskaan sitä ennen tai sen jälkeen tehneet samalla tavalla. Mutta juuri silloin se tuntui tärkeältä. Tuntui, että niin piti toimia.

Finaalipäivänä heräsimme hotellilta. Yö ei ollut itselleni paras mahdollinen, sillä en koskaan nukkunut hotellissa erityisen hyvin ennen pelejä. Aamulla kävimme joukkueen kanssa kävelyllä ja sen jälkeen saimme hetken levätä ennen lounasta ja lähtöä peliin. Muistan myös, että päivä oli todella lämmin. Se toisi varmasti oman haasteensa otteluun.

Myös juuri ennen lähtöä stadionille pidetty pelipalaveri on jäänyt mieleen. Valmentajamme Fabrizio Piccareta puhui joukkueelle normaaliin tapaan. Mutta siinä tavassa, jolla hän puhui, oli jotain erityistä. Hän sai koko joukkueen syttymään. Ei mitään ylimääräistä eikä sanaakaan taktiikoista tai muusta. En enää tarkalleen muista, mitä hän sanoi, mutta sen tunteen muistan edelleen. Se oli varmasti yksi isoista asioista, jotka auttoivat meitä sinä päivänä.

Itse pelissä asetelma oli selkeä. HJK piti palloa ja vyörytti hyökkäyksiä. Meidän piti puolustaa tiiviisti ja iskeä vastaan. Myös erikoistilanteista tiesimme, että voisimme saada mahdollisuuksia. Koko joukkue oli valmis tekemään mitä tahansa, jotta pytty saataisiin tuotua Turkuun. Jaksoimme puolustaa ja tehdä kaikkemme toistemme eteen läpi ottelun. Lopulta ratkaiseva maali syntyi vastahyökkäyksestä.

Kapteeni Furuholmin ensimmäisestä yrityksestä tullut rebound päätyi Mikko Kuninkaalle, joka iski meidät johtoon toisen puoliajan loppupuolella. Nyt unelma oli lähellä. HJK sai loppuun vielä kovan paineen ja oli lähellä tasoittaa lisäajan viimeisillä sekunneilla. Filip Valencicin veto meni kuitenkin senttejä ohi yläkulmasta. Sen jälkeen peli loppui. Fiilis oli epäuskoinen. HJK oli kaadettu ja olimme Suomen Cupin mestareita. Me kaikki juoksimme täysillä kohti toista päätyä, jossa oli iso joukko Interin kannattajia. Juhlat olivat valmiit. Fiilis oli uskomaton. Jalkapallossa parhaat hetket ovat niitä, joita saa jakaa yhdessä. Niistä syntyneet tunteet muistaa vieläkin, sillä ne menevät suoraan ytimeen. Silloin on elossa. Me olimme elossa.

Jalkapallossa voittaminen on niin vaikeaa. Kun miettii meidän lähtökohtiamme siihen otteluun, tuntui saavutus vielä kaksinkertaisesti upeammalta. Itselleni finaaliin liittyi vielä yksi henkilökohtainen lupaus. Olin luvannut ajaa hiukseni pois, jos voittaisimme. Lupaus piti. Pukuhuoneessa pitkät hiukset olivat muisto vain. Bussimatka takaisin Turkuun on edelleen yksi makeimmista, jonka olen saanut kokea. Sen sai jakaa niin monen hienon ihmisen, ystävän ja pelaajan kanssa. Parempaa on vaikea keksiä. Turussa stadionilla oli iso joukko kannattajia meitä vastassa ja juhlimme pitkään yöhön.

Nyt on uusien sankarien aika

Nyt, kahdeksan vuotta myöhemmin, olen itse eri roolissa. Saan seurata Interin edustusjoukkuetta valmentajan näkökulmasta, ja tämän vuoden joukkueen tekemistä on ollut hienoa katsoa läheltä. Lähtökohdat tämän vuoden finaaliin ovat hyvin erilaiset kuin vuonna 2018. Inter on ollut ehkäpä koko sarjan paras joukkue ja on pisteen päässä KuPSista, kun loppusarjat alkavat. Myös upea eurotaival on ollut mahtavaa seurattavaa. Joukkue on jo tehnyt tämän vuoden aikana historiaa.

Vesa Vasaran johtaman valmennustiimin toimintaa läheltä seuranneena tiedän, että joukkue on valmis lauantaina. Maanantaina KuPSia vastaan tullut viimeisen minuutin voittomaali toi vielä oman extrabuustinsa tähän viikkoon. Uskon, että pelaajien ja koko joukkueen itseluottamus on korkealla, kun lauantaina lähdetään finaaliin.

Interin tämän vuoden joukkue on osoittanut, että se pystyy voittamaan. Siksi oma fiilikseni tulevaan otteluun on luottavainen. Yksi peli ja mahdollisuus tehdä historiaa. Tärkeää on saada paljon kannattajia mukaan ja tehdä tämä yhdessä. Se tuki, jota joukkue saa katsomosta on äärimmäisen tärkeätä.

Myös HJK:n tilanne on erilainen kuin vuonna 2018. Seura on ollut haastavassa tilanteessa viimeiset pari vuotta, eikä tämänhetkinen HJK ole ehkä se sama HJK, joka on viime vuosina totuttu näkemään Veikkausliigassa. Mutta finaalissa sillä ei lopulta ole merkitystä ja edelleen joukkue on täynnä laatua. Heillä on varmasti iso halu voittaa ottelu ja näkevät tämän mahdollisuuden parhaana mahdollisena ottaa europaikka seuraavalla vuodelle.

Jos jotain olen jalkapallossa oppinut, niin sen, että mahdollisuuksia voittaa tulee rajallisesti. Osa ei saa sitä mahdollisuutta koskaan. Siksi tällaisesta päivästä pitää nauttia. Olla oma itsensä, laittaa kaikki likoon ja puhaltaa yhteen hiileen. Vuonna 2018 me saimme kokea yhden niistä päivistä, joita ei unohda koskaan. Nyt on mahdollisuus tehdä uusia muistoja. Toivottavasti lauantaista tulee yhtä ikimuistoinen päivä kuin mitä me saimme kokea silloin. On jo uusien sankarien aika tuoda mestaruus Turkuun.

Suomen Cupin finaali 2026

FC Inter – HJK la 5.9. klo 18.00 Tammelan Stadionilla

Jos et pääse paikan päälle, katso matsi Jimiltä tai Ruudusta tästä klo 17.30 alkaen.

Artikkelin kaikki kuvat: Juha Tamminen.