Kulissien takana ennen europelejä – hallintopäällikkö Lauri Kemppainen avaa arkeaan

Interin hallintopäällikkö Lauri Kemppaisen lähes 20 vuoden työura Interissä on tuonut paljon osaamista, kokemuksia ja verkostoja kansainvälisessä jalkapallossa. Nykyään Lauri neuvottelee sopimuksia, rakentaa kansainvälisiä seuraverkostoja ja istuu samoissa työryhmissä Euroopan suurseurojen kanssa. Hänen tarinansa avaa harvinaisen näkymän siihen, miten suomalainen huippujalkapalloseura toimii kulissien takana.

Pelaajasiirtojen, -sopimusten ja kansainvälisten verkostojen ytimessä

Lauri, miten kuvailisit hallintopäällikön arkea Interissä ihmiselle, joka näkee seuran toiminnasta vain ottelut, harjoitukset ja tapahtumat?

– Voisin kuvitella hallintopäällikön kuulostavan monen mielestä tylsältä, mutta samaan aikaan eteen avautuu melko laaja-alainen ja syvälle ulottuva näkymä seuran toiminnasta. Nykyisin pelkästään FC Inter Turku Oy:n puolella on noin 80 jonkinlaisella sopimuksella toimivaa pelaajaa, valmentajaa tai muuta työntekijää, joten hallinnollisessa puolessa on paljon tekemistä. Arjen täyttävät nykyisin esimerkiksi talousasioiden ja palkkojen toistuvat tehtävät. Sen lisäksi esimerkiksi lisenssiasiat, sopimusten laatiminen ja erilaiset rekisteröinnit vaativat paljon aikaa.

– Se mielenkiintoisempi osuus lienee urheilupuolelle menevä työaika, johon sisältyy pelaajasopimusten ja -siirtojen neuvottelu. Olen myös European Football Clubs -järjestön (EFC) Finance Working Groupin jäsen ja aktiivisesti mukana muissakin seuraa koskevissa kansainvälisissä yhteyksissä.

Sinulla on merkittävä rooli seuran strategian mukaisissa pelaajamyynneissä ja siihen liittyvässä kansainvälistymisessä. Avaatko hieman, miten seuran kansainvälinen verkosto on kehittynyt ja millainen on oma roolisi kansainvälisten yhteyksien luomisessa?

– Jos ajatellaan kansainvälistymistä yksinkertaisimmillaan, saamme nykyään sosiaalisen median ja muiden viestikanavien kautta valtavan määrän yhteydenottoja ympäri maailmaa. Näistä yhteydenotoista vain pieni osa syvenee yhteistyöksi. Meille nämä yhteydentotot eivät kuitenkaan riitä, vaan osana strategian mukaisia pelaajamyyntejä luomme tiiviimpiä verkostoja meille olennaisten eurooppalaisten seurojen kanssa.

– Olemme panostaneet merkittävästi kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja pelaajasiirtoja helpottavien työkalujen kehittämiseen. Kansainvälisten verkostojen rakentamisessa merkittävässä osassa ovat itseni lisäksi mm. urheilujohtaja Kalle Parviainen, pelaajatarkkailun päällikkö Viki Savonen ja pelaajatarkkailija Jyrki Ahola. Lisäksi käyttämämme alustat sekä kehittämämme tekoälypohjaiset työkalut helpottavat pelaajamarkkinoiden ja potentiaalisten pelaajien analysointia seuran päätöksentekoa varten.

– Euroopan seurajoukkuejärjestö EFC on meille tärkeä alusta verkostoitumiseen. He järjestävät sekä verkostoitumistapahtumia seuroille, että tiettyjen kehitysteemojen ympärille keskittyviä konferensseja.

– Lisäksi saamme kontakteja kansainvälisen, pelaajasiirtoihin keskittyneen digitaalisen alustan kautta. Alustan kautta voimme hakea meille sopivia pelaajia tai tarjota omia pelaajiamme laajalle joukolle kansainvälisiä seuroja. Alusta järjestää myös Euroopassa pikadeitti-tapahtumia, joissa voi järjestää 15 minuutin tapaamisia eri seurojen kanssa pelaajien esittelyyn tai etsimiseen.

Mitä hyötyä kansainvälisistä verkostoista on seuralle?

– Omien kontaktien ja Interin muiden suorien kontaktien ja alustojen kautta pystymme toimimaan ja luomaan yhteyksiä todella mutkattomasti tällä hetkellä. Henkilökohtaisten suhteiden ja tutustumisen arvo on siinä, että pääsemme nopeammin itse asiaan seurojen kanssa.

– Meille hyödylliset seurakontaktit ovat usein sen kokoisista sarjoista tai maista, että meillä on yhteistä rajapintaa esimerkiksi pelaajayhteistyön kautta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi tai Hollanti.

Miten seuran pelaajasopimusten ja -siirtojen päätöksenteko toimii? 

– Seuran strategiassa pelaajamyynnit ja urheilumenestys ovat kaksi tasavahvaa tavoitetta. Seuran pelaajasiirtoja ja -sopimuksia käsittelee oma työryhmänsä, johon osallistuvat urheilu- ja valmennusjohto, pelaajatarkkailu ja omistajien edustajat. Työryhmän avulla kukin jäsen tuo oman vastuualueensa osaamista päätöksenteon tueksi.

Millainen tilanne tai prosessi pelaajamyynti on?

– Prosessi on vaihteleva. Joskus voi olla niin, että seuran kannalta joku tarjous tulee täysin yllättäen, mutta useimmiten siitä on ollut aikaisempi tieto tai keskustelu, joka johtaa ensimmäiseen tarjoukseen. Pelaajamyynti on itsessään normaali kaupallinen neuvottelutilanne, mutta joskus pelaajaamme kohtaan voi olla kiinnostusta useammasta seurasta samaan aikaan, joka muuttaa neuvottelutilannetta.

– Merkityksellistä on myös se, miten sovitut asiat kirjoitetaan sopimukseen. Siinä täytyy olla erittäin tarkkana.

Mihin suuntaan suomalaisten seurojen pelaajasiirrot ovat menneet sinun näkökulmastasi?

– Siirtomarkkinoiden kannalta nykytilanne on paljon parempi kuin muutama vuosi sitten. Suomalaiset pelaajat ovat alkaneet kiinnostaa aiempaa enemmän lähialueiden markkinoilla, kuten Ruotsissa. Mediatietojen mukaan siirrot Suomesta ovat olleet myös aiempaa arvokkaampia.

– Toisaalta Suomessa on ollut havaittavissa hyvää kehitystä myös siinä, että kotimainen pelaajasiirtomarkkina alkaa heräilemään tietyssä mittakaavassa.

Mikä on jäänyt erityisesti mieleen kansainvälisistä kontakteista?

– Kuten sanottu, olen jäsenenä EFC:n Finance -työryhmässä, jossa ovat edustettuina Euroopan suurimmat seurat. On ollut mielenkiintoista huomata, että ongelmat ja haasteet ovat erilaisesta mittakaavasta huolimatta samanlaisia myös suurissa seuroissa. Olen myös huomannut, että seuran koko ei suoraan anna indikaatiota siitä, tehdäänkö suuressa seurassa asiat paremmin vai ei. Kontaktiverkostooni kuuluu tällä hetkellä joitain satoja seuroja, joista tunnen tekijöitä.

interin paluu europeleihin on tärkeä askel seuralle

Inter aloittaa europelit neljän vuoden tauon jälkeen tällä viikolla, kun sinimustat kohtaavat Konferenssiliigan 1. karsintakierroksen otteluparin vierasottelussa FK Sarajevon torstaina 9.7.

Mitä europelit ja niiden pelaaminen tarkoittavat seuralle?

– Euroopan jalkapalloliitto UEFA järjestää vuosittain kolme Euroopan laajuista seurajoukkuekilpailua: Mestarien liigan, Eurooppaliigan ja Konferenssiliigan. Paikat kilpailujen liiga- ja karsintavaiheisiin myönnetään maittain sen mukaan, miten hyvin kunkin jäsenmaan seurat ovat menestyneet europeleissä aiempana viitenä vuotena.

– Konferenssiliigassa on neljä karsintakierrosta ennen syksyllä pelattavaa liigavaihetta. Karsinnat pelataan kaksiosaisina ottelupareina, joissa pelien yhteistuloksen mukainen voittajajoukkue etenee aina jatkoon. Me varmistimme paikkamme 1. karsintakierrokselle viime marraskuussa, sijoittumalla Veikkausliigassa toiseksi.

– Europelit ovat seuralle tärkeitä urheilumenestyksen kautta, sillä UEFA maksaa osallistumisrahoja jokaisesta karsintakierroksesta sekä liigavaiheen menestyksestä. Nämä ns. palkintorahat ovat suomalaisseuroille erittäin merkittäviä. Lisäksi europelit ovat näyteikkuna pelaajille ja siten tärkeitä myös pelaajamyyntien näkökulmasta.

Miten europeleihin valmistaudutaan ennakkoon?

– Europelien taustaprosessi on paljon monipuolisempi ja vaativampi, kuin suuri yleisö tietää. UEFA:lla on niin yksityiskohtaisia vaatimuksia europeleihin, että valmistautuminen vaatii pitkän ajan. Toimiston puolella europeleihin on alettu valmistautua jo talvella.

– Alkuvuodesta olemme hakeneet ja saaneet muiden suomalaisten europeliseurojen tavoin UEFA-lisenssin, joka vaaditaan europelien pelaamiseen. Lisenssi käsittelee laajasti seuran taloutta, henkilöstöä, olosuhteita ja junioritoimintaa.

– Tapahtumapäällikkömme Kaisa Virusmäen johtama tapahtumatiimi on valmistautunut europelien kotiottelujärjestelyihin ja niiden vaatimuksiin UEFA:n ja Palloliiton ohjeistuksien kautta jo talvesta alkaen. Olemme muun muassa tutustuneet Kuopion Palloseuran ottelujärjestelyihin Tammelan Stadionilla Konferenssiliigan peleissä.

– Europelejä varten on lisäksi haettava UEFA:n kenttäsertifikaatti niille stadioneille, joissa pelataan tekonurmialustalla. Turun kaupungin liikuntapalvelut on hyväksyttänyt Veritas Stadionin tekonurmen ulkopuolisen testaajan kautta kevään aikana. Sertifikaatti myönnetään aina vuodeksi kerrallaan.

Miten valmistautuminen jatkuu, kun karsintaottelut lähestyvät?

– Ensimmäisten karsintakierrosten vastustajat arvotaan Euroopan Jalkapalloliiton päämajassa Sveitsin Nyonissa vuosittain kesäkuussa. Tämän vuoden ensimmäisten karsintakierrosten arvontatilaisuus oli tärkeä tapahtuma. Olin tilaisuudessa seuran edustajana. Kun meille arvottiin ensimmäiselle kierrokselle FK Sarajevo ja toiselle İstanbul Başakşehir, tapasin molempien seurojen edustajat ja aloimme vahvistamaan otteluaikatauluja, välittämään tietoa järjestelyistä ja yhdistämään seurojen taustatiimejä valmisteluja ja jatkuvaa yhteydenpitoa varten.

Europelien vierasotteluiden matkustamiseen tarvittavat viisumit ovat yksi tärkeä hallinnollinen asia.

– Koska europelien aikataulu on hyvin nopea, olemme valmistelleet viisumihakemuksia jo hyvissä ajoin. Kun ensimmäisten kierrosten vastustajat selvisivät, aloitimme lisäksi matkajärjestelyt edustusjoukkueen joukkueenjohtajan Niko Lehikoisen kanssa. Matkajärjestelyt vaativat erityistä suunnittelua juuri aikataulujen ja matkustajamäärien takia. Esimerkiksi Sarajevoon meiltä lähtee 35 henkilön tiimi, mukaan lukien pelaajat, valmennus, huolto sekä hallinto- ja viestintätiimi. Osa matkustaa charter-lennolla ja osa reittilennoilla.

Mikä on sinulle europeleissä kiinnostavinta?

– Ehdottomasti kilpaileminen. Europeleissä pääsemme mittaamaan tasoamme muiden maiden joukkueita vastaan, eikä vastustajien ennakkotasosta ole usein tarkkaa tietoa. Vaikka europeleissä voi tulla vastaan myös nimekkäitä seuroja ja pelaajia, minulle ykkösasia on aina tehdä kaikkemme jatkoonpääsyn mahdollistamiseksi.

laurin matka interiläiseksi

Mistä oma tarinasi jalkapallon parissa on alkanut?

– Asuin lapsena Ruskolla, koulun lähellä. Ala-asteella välitunnit kuluivat useimmiten koulun kentällä pelaten esimerkiksi jalkapalloa ja tossulätkää. Pelit jatkuivat monesti koulun jälkeen ja lisäksi potkin futista itsekseni isän tekemään maaliin takapihalla todella paljon. Itse en koskaan pelannut jalkapalloa missään seurassa.

Miten yhteys Interiin syntyi ensimmäisen kerran?

– Ensimmäinen yhteys Interin kanssa syntyi jo nuorella iällä. Kymmenvuotiaana yksi parhaista kavereistani asui Kupittaanpuiston laidalla, ja vietin hänen luonaan paljon aikaa varsinkin kesäisin. Stadionilla pelasi silloin kolme joukkuetta: Veikkausliigan TPS, Ykkösen Inter ja varmaankin Kakkosessa ollut ÅIFK. Muistaakseni Tepsin liput maksoivat 10 markkaa ja Åbon 20 markkaa, mutta Interin otteluihin alle 12-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Ekojen matsien osalta valinta oli sikäli helppo, ettei meillä varmaan sitä kymppiä ollut, ja jos olisikin ollut, sillä olisi varmaan ostettu jätskiä Kupittaan Citymarketista.

– Inter alkoi kiehtoa heti ensimmäisistä matseista alkaen vuonna 1994 tai 1995. Hienot peliasut verrattuna mainoksia täynnä olleisiin muiden seurojen paitoihin, kansainvälinen meininki brasilialaisine pelaajineen ja muine persoonineen vetosivat kovasti. Siitä lähtien Inter on ollut minulle se oma seura, vaikka yläasteaikana matseja ei tullutkaan samalla innolla seurattua.

Interiläisyys ja jalkapalloharrastus syveni lukioikäisenä

– Kun lukion myötä aloin olla Turussa enemmän, oli pelejä helpompi taas seurata. Aloin kulkea kannattajien kanssa vierasotteluissa ja siellä sai jutella futiksesta samanhenkisten kanssa. Monesti olin myös kentän laidalla vaikkapa vain harjoituksia tai junioripelejä seuraamassa.

– Samoihin aikoihin aloin pelaamaan Championship Manager (jalkapallomanageri) -pelisarjaa. Se tapahtui osittain vahingossa, en nimittäin ostaessani tiennyt, ettei se ole niin sanotusti tavallinen futispeli.  Alkuun päästyäni kiinnostuin pelin esittämästä pelikentän ulkopuolisesta futismaailmasta. Aloin tutustua siihen puoleen jalkapallosta myös oikeassa elämässä enemmän kuin kentällä pelattavaan peliin.

– Tuon tietokonepelin kautta tutustuin jalkapalloaiheiseen keskustelupalstaan joskus vuosituhannen vaihteessa. Se oli teinille valtavan mielenkiintoinen maailma, jossa oikea futistieto kohtasi huhut ja täyden huuhaan. Se kuitenkin syvensi mielenkiintoani jalkapalloon valtavasti ja oli epäilemättä johdattamassa minua jalkapallon pariin. Palstoilla olin aktiivinen kirjoittaja aina Interiin päätymiseen asti.

Miten päädyit työskentelemään Interiin?

– Varmasti jo joskus lukiossa haaveilin työskentelystä jalkapallon parissa, ehkäpä Interissä. Minulle se vain näyttäytyi silloin käytännössä mahdottomana unelmana, koska tiesin, etten ole pelaaja tai valmentaja. Muita jalkapalloseuran rooleja ei näkynyt ulospäin juuri lainkaan, ja toki niitä myös oli Suomessa todella paljon vähemmän siihen aikaan.

– Turun ammattikorkeakoulun tradenomiopintojen viimeistä harjoituspaikkaa etsiessä silloinen tyttöystäväni, nykyinen vaimoni, kehotti minua pyrkimään harjoitteluun Interille. Silloinen maalivahtivalmentaja-joukkueenjohtaja Jani Meriläinen (nykyisin InterAction-päällikkö) auttoi ja niin aloitin harjoittelun Interillä 18 vuotta sitten keväällä. Silloin Jani piti Mestarien Liigan -iltoja stadionin baarissa. Minulla oli siellä mahdollisuus jutella ja tutustua syvemmin Janin kanssa, ja sitä kautta harjoittelumahdollisuus tuli tietooni.

Millaista Interissä työskentely oli alkuvaiheessa?

– Tekemistä tuntui riittävän harjoitteluaikana todella paljon ja pääsin hetkessä sisälle seuran toiminnan ytimeen. Moni tuntui pelkäävän seuran perustajan Stefan Håkansin kanssa keskustelua ja hänen mielipiteidensä kyseenalaistamista, mutta minulle se tuntui luontevalta heti alusta alkaen. Ehkäpä siksi sain paljon asemaani vaativampia tehtäviä ja kai selviydyin niistä futisintoilutaustan takia melko hyvin.

– Sen kesän loppuun mennessä olin innostuksissani puolivahingossa tehnyt tuplamäärän harjoittelutunteja, vaikka olin samalla toisessa paikassa palkallisessa kesätyössä. Rohkaistuin ehdottamaan harjoittelun jälkeen jäämistä seuraan tuntityöntekijäksi. Seuraavien 1,5 vuoden aikana tunteja tuli mahdottomasti ja Stefan luotti vaativimpiakin seuran tehtäviä minulle. Kesällä 2010 minusta tuli lopulta seuran kokoaikainen työntekijä ja hallintopäällikkö.

Millaiset aiemmat kokemukset ovat opettaneet sinua eniten?

– Varmasti oman epätäydellisyyden ymmärtäminen ohjaa oppimaan eniten. Esimerkiksi se on ollut tärkeää ymmärtää, etten voi mitenkään tietää tarkalleen jonkun toisen ihmisen tunteita tai ajatuksia. Silloin vaikkapa sopimusneuvotteluissa voi olla haitallista olettaa jotain.

Miten Inter on muuttunut ja kehittynyt seurana vuosien aikana?

– Kun tulin seuraan, toimistohommissa oli kolme ihmistä ja he hoitivat myös stadionyhtiön asiat Interin lisäksi. Junioripuolella ei ollut yhtään päätoimista valmennuspäällikköä tai valmentajaa. Edustuspuolella oli päätoimisena vain päävalmentaja, sekä Jani Meriläinen yhdistelmäroolissa maalivahtivalmentajana ja joukkueenjohtajana.

– Minut yllätti aloittaessani se, miten nopeasti olin seuratoiminnan ytimessä, mutta se oli toisaalta ymmärrettävää, sillä organisaatio oli niin pieni. Silloin Inter oli myös pieni junioriseura, nyt seurassa on noin nelinkertainen pelaajamäärä junioripuolella. Aloitusvuoteni syksyllä juniorit ja edustuspuoli eriytettiin ry:n ja Oy:n puolelle.

– Seura on kehittynyt vuosien aikana, mutta toisaalta samaan aikaan vaatimustaso pääsarjaseuroille on noussut todella paljon. Sen vuoksi kehittymistä ei voi mitata pelkästään tyhjiössä, vaan myös suhteessa muihin seuroihin.

Millaiset onnistumiset jäävät hallintopäällikön työssä mieleen parhaiten?

– Varmasti konkreettisimmin onnistumisen tunteita pystyy kokemaan siinä, kun on onnistunut esimerkiksi jossain vaikeassa sopimusneuvottelussa. Lisäksi olen todella ylpeä esimerkiksi Inter-taustaisten pelaajien onnistumisista maajoukkueissa tai maailmalla, vaikka ne eivät omia onnistumisiani olekaan.

Mikä yksittäinen hetki työuralta on jäänyt parhaiten mieleen?

– Tietysti urheilullisen menestyksen hetket jäävät mieleen. Kun aloitin harjoittelun, voitimme ensimmäisen kuukauden aikana seuran historian ensimmäisen mestaruuden Liigacupissa ja samana syksynä seuran ensimmäisen liigamestaruuden. Nämä hetket jäävät väistämättä mieleen.

Mitä haluaisit omassa roolissasi saavuttaa tai muuttaa Interin toiminnan taustarakenteissa?

– Haluaisin omassa roolissani kehittää Interin taustarakenteita niin, että seura toimii entistä omavaraisemmin, suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin. Urheilullinen menestys on tärkeää, mutta hienointa se on systemaattisen työn tuloksena. Minulle merkityksellistä olisi se, että Inter ei ole riippuvainen vain yksittäisistä ihmisistä tai hetkistä, vaan että seuralla on kestävät rakenteet, jotka tukevat koko yhteisöä ja luovat pohjaa tulevalle menestykselle.

Mikä on tärkein asia, jonka haluat jokaisen kokevan Interissä?

– Minulle Interin syntyhistoriasta kumpuava kansainvälisyys ja ennakkoluulottomuus ovat niitä hienoimpia asioita seurassa. Ei tarvitse olla syntyperäinen turkulainen kuuluakseen tähän seurayhteisöön. Toivon sen yhteenkuuluvuuden tunteen välittyvän kaikille samalla tavalla kuin se välittyy minulle.

Miten vietät vapaa-aikaa ja mistä saat vastapainoa hallinnon ja arjen koordinoinnin vaatimuksille?

– Rehellisesti sanottuna ruuhkavuosien keskellä varsinaista vapaa-aikaa ei ole liiaksi. Toisaalta juuri se lasten kanssa vietetty aika on varmasti sitä parasta vastapainoa, koska heitä ei työni kiinnosta.

Sinulla on ilmeisesti kova jalkapalloperhe?

– Kyllä vain. Kaksi lastamme pelaa Aurassa paikallisessa jalkapalloseurassa. Vanhin lapsemme pelaa Interin juniorijoukkueessa ja puolisoni valmentaa Interissä. Itse pelaan vain lasten kanssa pihapelejä, ja olen heidän joukkueissaan tarpeen mukaan muissa rooleissa.

Kerro meille jotain, mitä vain harvat interiläiset tietävät sinusta.

– Osaan nimetä maailman kaikki 197 valtiota 15 minuutissa.