Sunnuntaina pelataan MIELI-teemaottelu
Tulevana sunnuntaina pelataan yksi Interin kotikauden teemaotteluista, joka järjestetään yhdessä MIELI ry:n kanssa. Veritas Stadionilla 20.8. klo 14.00 pelattavassa Inter-HJK-ottelussa teemana on vanhemmuus. MIELI ry on mukana myös ottelua edeltävässä Perheiden liikuntamaailmassa klo 11.30-13.30 Turku Energia Areenalla. Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.
MIELI ry:n Nuoret ja mielenterveys -yksikön päällikkö Johannes Parkkonen kertoo vanhempien roolista mm. lasten ja nuorten arjessa, harrastusten parissa ja tunteiden käsittelyssä:
Mielen hyvinvoinnin huomioiminen ja edistäminen ovat oleellinen osa nuoren kasvua ja kehitystä. Tähän urheiluympäristöt tarjoavat parhaimmillaan erinomaiset puitteet. Turvallisessa ja kasvun mahdollisuuksia tarjoavassa toimintaympäristössä nuoret voivat tulla hyväksytyksi omana itsenään, näyttää tunteitaan, ilmaista ajatuksiaan sekä epäonnistua, oppia virheistä ja yrittää uudelleen.
Mieltä on mahdollista treenata kuten fyysistä taitoa, mutta toimintatavan oppiminen vaatii runsaasti toistoja. Toistojen myötä aivot muokkaantuvat harjoitteiden antamaan suuntaan. Kun toimintamallista tulee tapa, se muuttaa omia tottumuksia myönteiseen suuntaan elämän eri osa-alueilla. Suotuisissa oloissa mielen hyvinvoinnin voimavarat kasvavat, mutta kuormittavat olosuhteet kuluttavat niitä. Mielen hyvinvoinnin ylläpitämistä ja vahvistamista voidaan ajatella elämäntaitoina, jotka auttavat ihmistä kohtaamaan arjen haasteita ja vaihtelevia elämäntilanteita.
Vanhemmat ovat avainasemassa myös varmistamassa urheilevan nuoren tasapainoista arkea, sisältäen riittävän levon, ravinnon, koulunkäynnin sekä vapaa-ajan. Kaikkea vapaata aikaa ei ole hyvä käyttää edes sen rakkaan lajin parissa.
Valmentajien lisäksi nuoren urheilijan vanhemmalla tai läheisellä on paljon mahdollisuuksia toimia mm. tunnetaitojen, ystävyys- ja vuorovaikutustaitojen, itsetuntemustaitojen ja toiveikkuuden vahvistajina. Vanhemmat ovat avainasemassa myös varmistamassa urheilevan nuoren tasapainoista arkea, sisältäen riittävän levon, ravinnon, koulunkäynnin sekä vapaa-ajan. Kaikkea vapaata aikaa ei ole hyvä käyttää edes sen rakkaan lajin parissa.
On siis merkityksellistä, miten aikuiset kohtaavat lapsia ja nuoria ja millaista puhetapaa he käyttävät. Nuoren mielenterveyden tukemisessa ei tarvitse olla taikuri, kyse on pitkälle nuoren aidosta kohtaamisesta ja kuuntelusta. Ole tietoinen omista lähtökohdistasi ja odotuksistasi, pyri uteliaisuuteen ja ymmärrykseen, valmiina oppimaan jotain uutta lapsestasi. On yleensä parempi keskittyä siihen, mitä lapsi itse on sanonut, kuin yrittää samalla ratkaista ongelmaa, antaa neuvoja tai esittää kritiikkiä. Kyse on ennen kaikkea lapsen omien näkemysten ja vahvuuksien kirkastamisesta ja miten hän itse haluaa suhtautua harrastukseensa.
Ole valmis hyväksymään nuoren urheilijan omat näkemykset ja tavoitteet sellaisenaan ja vältä kertomasta, mitä hänen tulisi mielestäsi tavoitella.
Ole valmis hyväksymään nuoren urheilijan omat näkemykset ja tavoitteet sellaisenaan ja vältä kertomasta, mitä hänen tulisi mielestäsi tavoitella. Voit auttaa häntä tunnistamaan myös omia vahvuuksiaan, joita hän voi hyödyntää unelmiensa tavoittelussa. Se myös lisää nuoren urheilijan itsetuntemusta, kun hän oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan niin urheilijana kuin ihmisenä.
Hyvän tuloksen tavoitteesta ei tarvitse luopua, mutta sen rinnalle on hyvä tuoda muita oppimistavoitteita, kuten vastoinkäymisistä selviäminen ja niistä oppiminen. Nuori urheilija ei välttämättä osaa sanoittaa kunnolla, mitä hän mahdollisesti oppi vaikeilla hetkillä. Vältä kertomasta omia näkemyksiäsi. Kysy sen sijaan tarkentavia kysymyksiä ja jätä sitten tarvittaessa asia odottamaan seuraavaan kertaan. Vaikka nuori ei heti osaisikaan vastata tähän kysymykseen, käynnistää se hänessä parhaimmillaan ajatteluketjun, jonka myötä hän suhtautuu avoimemmin omaan kasvuun ja kehittymiseen urheilijana ja ihmisenä.
Omien virheiden ja heikkouksien läpikäyminen nuoren kanssa auttaa heitä ymmärtämään, että kukaan ei ole täydellinen – oli kyseessä omat vanhemmat, ryhmän jäsenet tai valmentajat.
On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita nuoren urheilijan harrastuksesta ja että he yhdessä nuoren urheilijan kanssa keskustelevat aktiivisesti harjoittelusta, tavoitteita ja unelmista. Jos nuori tai itse vanhempana asetatte kilpailuissa menestymisen tärkeimmäksi asiaksi harrastamisessa, pohtikaa yhdessä miksi ne ovat niin korostetussa asemassa? Oletteko tärkeysjärjestyksestä samaa mieltä? Voit vähentää nuoren urheilijan painetta suoriutua täydellisesti ja viestiä, että oman parhaansa tekeminen riittää. Omien virheiden ja heikkouksien läpikäyminen nuoren kanssa auttaa heitä ymmärtämään, että kukaan ei ole täydellinen – oli kyseessä omat vanhemmat, ryhmän jäsenet tai valmentajat.
Nuorille urheilijoille tulee kuitenkin väistämättä eteen vaikeita pettymyksen hetkiä, kuten loukkaantumiset tai huonot tulokset. Vanhempien kannattaa näissä tilanteissa jättää vinkit ja kehitysehdotukset taka-alalle ja olla vain läsnä: ottaa nuori halaukseen ja tarjota hänelle turvallinen ympäristö ilmaista avoimesti vaikeitakin tunteita.
Tutustu aiheeseen lähemmin Nuori mieli urheilussa vanhempainmateriaalissa.
Katso myös Nuori mieli urheilussa -hankkeen asiantuntija Joni Reijon haastattelu vanhemmuudesta:
Sivu päivitetty 02.05.2024
