“Lopetan siinä vaiheessa, kun en enää halua voittaa” – kapteeni Juuso Hämäläinen johtaa Interiä intohimolla

Uudet kokemukset uralla ja intohimo työntekoon ovat kasvattaneet Juuso Hämäläisestä Interin kapteenin. Raisiosta kotoisin oleva keskuspuolustaja on oppinut urallaan johtamaan seuraamalla joukkueidensa johtavia pelaajia. Interin nykyinen valmennustiimi ja pelityyli haastavat ja opettavat kokenuttakin pelaajaa – pitkän linjan Inter-puolustaja ja kapteeni puolestaan johtaa esimerkillään ja neuvoo nuorempiaan eteenpäin.

– Tässä iässä jalat eivät tunnu hyviltä joka päivä, mutta silti kokeneiden pelaajien tehtävä on pitää vaatimustasoa yllä. Tämän joukkueen kanssa se on helppoa, pelaajien sitoutuminen ja halu kehittyä ovat huipputasoa, Juuso kertoo.

Juuret Raision kentillä

Juuso Hämäläisen intohimo urheiluun alkoi jo nuorena liikunnallisen perheen tukemana. Perheessä harrastettiin monipuolisesti eri urheilulajeja ympäri Raisiota.

– Minulla on jo varhaisia muistoja, kun naapuruston vanhemmat lapset ovat hakeneet pelaamaan lähipuistoon. Todellisuudessa he halusivat pelata isäni kanssa, mutta tajusin sen vasta vanhemmalla iällä, Hämäläinen nauraa.

Jalkapallosta innostuminen oli helppoa, koska myös parhaat kaverit pelasivat, ja kaikki kesälomat vietettiin Raision lähikentillä.

– Raision nappulaliigassa tuli jo tunne, että olen hyvä pelaaja, vaikken koskaan ole mieltänyt itseäni lahjakkaaksi, enkä edes oikeastaan usko lahjakkuuteen. Pelaajat kehittyvät niin eri aikaan.

Ensimmäisen kerran sinimustiin 11-vuotiaana

Nappulaliigan jälkeen jalkapalloharrastus jatkui Interin juniorijoukkueissa 11-vuotiaana, kun silloinen valmentaja ja moni joukkuekaveri siirtyivät Interiin.

– Se oli minulle silmiä avaavaa. Pääsin ympäristöön, jossa oli todella paljon taitavia pelaajia. Se auttoi ymmärtämään, kuinka paljon työtä jalkapallossa pärjääminen vaatii. Olen nähnyt urallani monia nuoria pelaajia, jotka eivät hahmota vaadittavaa työmäärää, ja luovuttavat liian aikaisin.

Kahden Inter-vuoden jälkeen Juuso siirtyi kuitenkin takaisin Raisioon ja pelasi Raisio Futiksessa aina A-junioreihin asti.

– Vanhat kaverini siirtyivät takaisin ja siinä vaiheessa halusin nauttia jalkapallosta taas eri ympäristössä. Olen jo päiväkodissa vastannut haluavani olla isona jalkapalloilija, enkä luopunut siitä ajatuksesta, vaikka siirryin pois Interistä.

Pelit RaiFun A-junioreissa sujuivat Hämäläiseltä niin hyvin, että häntä kehotettiin kokeilemaan kykyjään korkeammalla tasolla.

– Pohdin siinä vaiheessa isäni kanssa eri vaihtoehtoja. Interin A-juniorit olivat juuri voittaneet Suomen mestaruuden, ja halusin pelata parhaiden kanssa, joten hakeuduin testiin. Silloinen valmentaja Petteri Joensuu toivotti mukaan joukkueeseen heti ensimmäisten harjoitusten perusteella.

Kausi Interin A-junioreissa päättyi pronssille karsintasarjan voitosta huolimatta.

– Meillä oli todella hyvä joukkue, mutta paljon loukkaantumisia. Edustusjoukkueen nykyinen fysioterapeutti Teemu Ahonen oli joukkueen kapteeni, ja pääsimme molemmat kauden jälkeen edustuksen treenirinkiin.

Juuso kävi silloin Ykköstä pelanneen Ilveksen treeneissä odotellessaan Interin harjoituskauden alkamista, mutta hyvin alkanut harjoitusjakso johti nopeasti sopimukseen Interin kanssa.

Murtautuminen edustusjoukkueeseen

Kausi 2013 oli Hämäläisen ensimmäinen Interin edustusjoukkueessa, ja mieleen on erityisesti jäänyt kokeneet pelaajat esikuvina.

– Meillä oli kopissa Interin seuralegendoja, kuten Mika Ojala, Magnus Bahne, Henri Lehtonen ja moni muu. Se oli todella hyvä oppimismahdollisuus nuorelle pelaajalle.

– Erityisesti Kalle Parviainen oli minulle iso esikuva. Loukkaantumisensa aikana hän veti nuorten pelaajien aamuharjoittelua, ja hän opasti minua ensimmäistä kertaa puolustuspelaamisen yksityiskohtiin. Opin häneltä myös ammattilaisuuteen kuuluvasta keskittymisestä ja vaatimustasosta. Talven harjoituspelissä Nömme Kaljua vastaan pelasin topparina, kun Kalle vaihdettiin kentälle ensimmäiseen loukkaantumisensa jälkeiseen peliin. Totesin hänelle kentälletulon yhteydessä, että kiva saada hänet taas kentälle. Kalle katsoi minua ja sanoi ”pidä turpasi kiinni ja keskity peliin”. Se oli arvokas opetus nuorelle pelaajalle, Juuso muistelee.

Avauskausi liigassa sujui joukkueelta vaisusti. Hämäläinen sai mahdollisuuden avauspaikkaan muiden toppareiden loukkaantumisten takia, ja esiintyi niin vahvasti, ettei koskaan luopunut siitä. 27 peliä avauskaudella oli vahva kiinnitys liigajalkapalloon. Seuraavat kaudet sujuivat joukkueelta samalla tavalla – vaihtelevasti.

– Minulle tuli tunne, että kaipaan uutta ympäristöä kehittymiseen. Siinä vaiheessa käytännössä kaikki liigaseurat, mukaan lukien HJK, tarjosivat sopimusta. Päädyin agenttini Ville Lyytikäisen suosituksesta Rovaniemelle, jossa RoPS:lla oli vahva jakso.

Vuodet pohjoisessa

Vuodet 2016-2018 Rovaniemellä sisälsivät paljon onnistumisia, muun muassa liigahopeaa sekä europeleissä irlantilaisen Shamrock Roversin tiputtaminen.

– Pohjoisessa sain esimakua aidosta menestymisestä ja sen vaatimustasosta. Kasvoin itse pelaajana sitä kautta ja uusi ympäristö tuki kasvuani.

RoPS:n kokeneet pelaajat, kuten Real Madridin supertähtien kanssa pelannut maalivahti Antonio Reguero ja Marseillessa ja Milanossa pelannut Taye Taiwo opettivat kokemuksellaan. Heissä korostui jatkuva vaatimustaso ja toisaalta sen tasapainottaminen sosiaalisuudella ja muiden kannustamisella.

– Pohjoisesta on jäänyt mieleeni ihmiset ja erityisesti kiireettömyys. Pohjoisessa kaupanmyyjilläkin oli aikaa jutella ja keskustella. Vapaa-aikaa vietettiin paljon joukkuekavereiden kanssa, ja koska seura omisti kerrostalon keskellä keskustaa, oli helppo tutustua muihin pelaajiin. Joukkuehenki oli superhyvä.

Paluu Turkuun vuonna 2019

Juuso oli seurannut Turun tuulisia vuosia, ja mm. vuoden 2016 liigakarsintaa Interin ja TPS:n välillä, huojentuen Interin liigapaikasta.

– Vuonna 2019 koin, että oli oikea aika palata Turkuun. Interin toiminta oli mennyt eteenpäin, ja mm. junioreille oli rakennettu entistä parempaa pelaajapolkua edustusjoukkueeseen Vesa Mäen johdolla. Edustusjoukkueessa oli alkamassa José Riveiron vetämä hieno projekti, jossa halusin olla mukana.

Kausi 2019 päättyi viimeisessä ottelussa ratkenneeseen Kuopion Palloseuran mestaruuteen.

– Tuo ottelu on jäänyt harmittamaan uraltani eniten. Niin hieno kausi ja joukkueen kehittyminen, mutta suuri palkinto jäi kiinni yhdestä ottelusta. Huippu-urheilu on raakaa.

Vuosina 2019-2022 Inter oli lähellä suuria onnistumisia sekä Veikkausliigassa että Suomen Cupissa, mutta mestaruudet jäivät täpärästi saamatta.

kapteeni johtaa esimerkillä ja neuvoen

Interin nykyinen valmennustiimi Vesa Vasaran johdolla on luonut ilmapiirin, joka on samaan aikaa erittäin kunnianhimoinen, mutta johon pelaajien on mukava tulla.

– Valmennuksesta huokuu osaaminen, intohimo jalkapalloon ja halu voittaa, silloin pelaajienkin on helpompaa antaa kaikkensa. Pelityylimme on kunnianhimoinen ja esimerkiksi puolustuksessa puolustamme usein 1v1 -tilanteita isolla alueella. Samalla se on erittäin kehittävää, ja antaa uutta virtaa myös vanhemmille pelaajille.

– Meidän kokeneiden pelaajien tärkeä tehtävä on auttaa valmennusta pitämään vaatimustasoa yllä. Väsymyksen iskiessä keskittyminen saattaa herpaantua, mutta silti jokaiseen suoritukseen täytyy panostaa. Tämän lisäksi annan itse nuoremmille pelaajille yksittäisiä vinkkejä, ja keskustelen eri pelitilanteista heidän kanssaan. Olen kasvanut urani aikana taktiseksi pelaajaksi, jonka vuoksi muiden ohjaaminen kentällä ja harjoituksissa tulee nykyään luonnostaan.

– Urallani on ollut monia onnistumisia, mutta myös vaikeita aikoja. Itselleni urheilu on aina ollut niin iso osa elämää, ja loukkaantumiset ja poissaolot ovat olleet raskaita. Kaudella 2020 polven ristisidevamma ja viime kaudella koronan jälkitaudin takia menettämäni 3,5 kuukautta (ml. Suomen Cupin finaali) ovat toisaalta avanneet silmiäni ja saaneet arvostamaan mahdollisuutta pelata jalkapalloa aivan uudella tavalla. Viime liigakauden alun vaikea jakso oli henkisesti raskas juuri sen takia, että teimme valtavasti töitä joukkueena, mutta emme saaneet siitä tulosta.

– Haluan voittaa vielä jotain suurta Interissä. Lopetan siinä vaiheessa, kun en enää halua voittaa. Joukkueena menemme eteenpäin kuitenkin peli kerrallaan, sillä jatkuva kehittyminen ja työnteko on ainoa, mikä vie eteenpäin ja mahdollistaa onnistumiset. Joukkue on todella sitoutunut kovaan työntekoon ja ilmapiiri on erinomainen. Meillä on myös useita huikeita persoonia ja erityisesti parivaljakkoja joukkueessa. Dimi ja Jean (Dimitri Legbo ja Jean Botué) ovat mainio kaksikko. He ovat muutenkin aikamoisia veijareita, ja päälle tulee vielä hauskoja sanontoja, koska erityisesti Jean opettelee vielä englantia.

Ole mukana Interin tarinassa ja koe Interin intohimo kotiotteluissa!

Tilaa Interin uutiskirje ja kuulet seuran kuulumiset ensimmäisten joukossa.

FC Inter – FC Haka la 14.6. klo 14.00

Seuraava kotiottelu FC Inter – FC Haka pelataan valtakunnallisena Jalkapallopäivänä ja Inter kutsuu kaikki paikan päälle futispaita päällä! Kaikki alle 17-vuotiaat pääsevät pelipaita päällä maksutta matsiin. Tervetuloa mukaan juhlimaan Turun intohimoisimpaan futiskatsomoon juhlapaita päällä!

Lunasta maksuttomat liput Jalkapallopäivän tarjouslinkistä tästä. 

Älä missaa vierasmatseja

Inter jahtaa Veikkausliigan pisteitä seuraavaksi vieraissa! Seuraava taisto käydään sunnuntaina 25.5. Seinäjoella klo 18.30 alkavassa ottelussa ja tämän jälkeen turkulaiset matkaa sunnuntaina 1.6. Pietarsaareen.

Ole mukana pistetaistoissa myös vieraissa, katso matsit suorana Ruudusta – tilaa Ruutu+ Urheilu tästä.